Kuulumisia KettuTytöltä ja Kissa Kikkuraltakin

Kuukausi on kohta mennyt viime kirjoituksesta, hui! Kerran tässä jo aloittelin, mutta sitten en ehtinyt kirjoitella kunnolla ja tuhosin viestin. Yritän nyt uudelleen.

Peppi pepsuttaja täyttää huomenna 4 kuukautta! Aika rientää ja pikkupennusta on kasvanut iso tyttö. Tällä hetkellä on alkanut hampaiden vaihtuminen, kaksi pientä ylähammasta jo kasvaa eteen, alhaalla on vastaavasti kolo kahden hampaan verran. Tein suuntaa antavan mittauksen äsken, Pepsu on 35cm korkea. Painoa on jotain 6+ kg. Toisilla rokotuksilla painoi 5,9kg ja siitä on puolitoista viikkoa aikaa. Luultavasti ei kovin paljon enää kasva, oikeastaan yllätyin, että saavuttaa mittansa jo näin nuorena.

Pepille kuuluu muuten ihan hyvää. Silmät paranivat tippakuurilla ja nyt niissä ei ole vikaa. Koirapuistossa ollaan käyty muutaman kerran ja siellä leikkii jo kivasti muiden koirien kanssa. Ensimmäiset kerrathan Peppi pyöri ihmisien jaloissa. Toki vieläkin on kiva käydä vähän tutustumassa ihmisiin :D

Meillä nyt pihassa juoksulanka, jossa Peppi voi olla tarkkailemassa ohikulkevia ihmisiä, tonkimassa pihaa ja syömässä keppejä ja oksia. Mielellään välillä jääkin vielä ulos, kun muut tulevat sisälle. Ajatus aitauksen rakentamisesta saa viivytystä, koska päätimmekin alkaa talon ulkorempan jo tänä kesänä. Aitaus olisi vain tiellä, pysytään siis juoksulangassa vielä. Sisäsiisteys alkaa olla kuosissaan, mutta kylläpä se vei paljon enemmän aikaa, kun keskimäärin rotutovereilla. Ehkä talvi on hieman epäkiitollinen aika olla koiranpentu.

Kissa Kikkurainen odottelee juoksua ja sen oikean kissaprinssin kohtaamista. Laitan tietoja enemmän siitä, kun ovat tavanneet. Sienitestin lopullinen tulos tuli torstaina ja puhtaita ollaan sekin suhteen :) Kerttu on kasvattanut täydellisen turkin ja merkkiäkään juoksusta ei ole sitten ollut, edellisestä on siis
3 kuukautta :-o Olen aika yllättynyt tästä.

Ensi viikolla arki palaa tähänkin taloon. Talvilomat on pidetty, tosin kotona nekin, sairaslomat loppuu. Peppikin joutuu jäämään taas yksin kotiin, neljän viikon jälkeen. Tähän mennessä aika vähällä on päässyt, kiitos vuorotyön ja pikkukoululaisen. Tuleva viikkokin on kevyt, pari iltavuoroa, joten yksinoloa on niinä päivinä max. 2-3tuntia. Silti arkeen ja normaaliin elämään paluu tuntuu ihan hyvälle.

Hiihtoloma, sairasloma?

Tämä viikko ei ole mennyt suunnitelmien mukaan. Herra 4v sai vesirokon heti perjantaina päiväkodista tulon jälkeen. Ekat näpyt olivat kyllä jo päiväkodissa, kukaan ei vain tajunnut sitä vielä. 5päivää kunnon rokkoa, sitten alkoi paraneminen. Mies taittoi polvensa sitten laskettelurinteessä ja siitä sairaslomaa. Oma loma on sitten mennyt siinä sivussa, samoin neitokaisen. Ollaan oltu vain...
Sitten Peppi, aloin katsella, että jotain omituista on koiran silmissä. Ikäänkuin karvaa olisi lähtenyt luomista ja ne olisivat vaalentuneet. Iho on myös röpelöisempää. Silmät eivät kuitenkaan olleet vuotaneet enkä huomannut, että koira olisi niitä hangannut. Kyselin vähän mielipidettä shibakansalta facebookissa ja päätin kommenttien perusteella lähteä näytille eläinlääkärille. Onneksi meiltä on vain 700m eläinklinikka Tähteen, joten sinne teimme pienen päiväkävelyn. Palvelu oli erinomaista. Tarkoitus oli kysäistä, että varataanko aika asian tiimoilta, vai olenko kenties hysteerinen koiranomistaja. Anu otti meidät heti sisään, sanoi että olette jo tulleet ja hoidetaan asia nyt. Ei tainnut olla onneksi kovin kiireinen hetki. Silmät värjättiin ja katsottiin, että ei ole haavoja. Sitten saatiin kortisoni-antibioottitippakuuri ja ohjeet matkaan. Sidekalvoissa oli kuulemma myös turvotusta, että jokinhan niitä silmiä oikeasti vaivasi. 10päivää hoidellaan tipoilla, jos vointi meneekin huonommaksi, niin sitten yhteyttä eläinlääkäriin aikaisemmin. Rokotuksille mennään kuitenkin taas kahden viikon päästä, että jospa asia olisi hoidossa sitten. Peppi painoi tänään jo 5,4kg, tahti on huimaa ja mikähän jättiläinen tästä vielä kasvaakaan?
Kävimme tänään myös ensimmäistä kertaa koirapuistossa. Peppi tapasi siellä innokkaita kavereita, oikeastaan vähän arastelikin niitä. Paikalla olivat mukavat beage, cavalier, mäyräkoira, ranskanbulli, cairni, puli-herra, kleinspitz ja pari kääpiöpinseriä. Ranskis oli oikeasti huippu, en olisi uskonut, että se on niin nopea ja ketterä :D Pepin rotu oli tuttu pulin omistajille, eräs mies kysyi myös Pepin rotua ja tuli vielä lopuksi kysymään, että se rotuhan oli siis simba? Heh, no annetaan anteeksi, taisi olla aika ihastunut pentuun, kuten oikeastaan kaikki muutkin...
Kertun asiassa ei uutta. Kolli on odottamassa, neiti ei ole juossut sitten joulun. Etenee siis omalla painollaan.