Eilen oli poikkeuksellinen ilta. KettuTyttö antoi ensimmäiset kunnon shibakiljunnat, kun pikkunaskalihammasta piti rajoittaa. Ääni oli suorastaan veret seisauttava. Mutta nyt se on koettu. Onneksi ensimmäiset kiljunnat tuli koettua kotona :D
Surullinen tapahtuma oli Emman portaissa putoaminen. Itse en ollut tilannetta näkemässä, mutta osallisena oli 4v juniori ja 7v isosisko silminnäkijänä. Emma oli juossut portaita ylös poika perässä ja tehnytkin äkkikäännöksen alas, jolloin oli jostain syystä pudonnut. Tilanne oli näyttänyt pahalle ja kun siitä kuulin, lähdin heti katsomaan miten Emma voi. Emma kömpi nykien pöydän alta esiin, käynti oli kovin kovin huojuvaa ja vei toiselle puolelle kovaa kyytiä. Soitin heti eläinlääkäripäivystykseen, joka oli luojankiitos Jyväskylässä. Niinpä me Emman kanssa ajeltiin eläinklinikka Otsoon kello 22 illalla odottamaan vuoroamme. Pakkasta oli muhkeat -28°C. Noin 30min odoteltiin ja pääsimme Markus Kiilin vastaanotolle. Diagnoosi oli selvä, tasapainoelimessä oli tapahtunut jotain, joten Emmaa huimasi ja siksi kävelykään ei toiminut kunnolla. Lisäksi silmiin oli ilmestynyt nystagmusta, kun Emma yritti kokoajan korjata huonoa tasapainoaan. Kipupiikki niskaan ja kotona jatketaan kipulääkkellä. Kävimme myös keskustelua KettuTytön ruokailusta ja ostin mukaan Hill's:n penturuokaa, jota Markus kovasti suositteli. Paljastui myös, että Markus on myös melkoinen shiba-fani :) . Kotona Emma muutti meidän makkariin nukkumaan, jonne laitoimme ruuat ja hiekat yms. häntä varten. Siellä ei ole houkutusta yrittää päästä takanpäälle tms. Nyt tilanne näyttää vähän paremmalle, mutta edelleen Emma on kovin hutera...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti